Ilkka Olavi: Agenttimummo ja lentävät tekarit
Kevyt kirja-arvostelu: villasukan tuoksuinen lastendekkari yllätti!
Ilkka Olavin Agenttimummo ja lentävät tekarit yllätti! Kannen kuvan perustella kuvittelin kirjan olevan hieman samantyylinen kuin esim. Isämiehet: vauhdikasta, helppolukuista sekoilua… Ei kun siis hassua toimintaa 😁 . Väärinkäsitys liittyneekin aivoissani juuri siihen, että molemmissa on sama kuvittaja, loistava Kai Vaalio. Agenttimummo ei kuitenkaan ole helppolukuinen opus vaan ihan vaativa romaani lapselle, joka lukee jo sujuvasti. Fontti on kirjassa pientä ja kuvia vähän. Kirjan tunnelma on alkuun itseasiassa yllättävän rauhallinen, olematta kuitenkaan tylsä, ja action polkaisee käyntiin vasta enemmän loppupuolella. Itselle pahikset eivät tulleet yllätyksenä, mutta lapselle tulivat. Oli myös piristävä ruiske, että yksi pahis kääntää kelkkansa. Eli tarinassa on ihan selkeät pahikset ja agentit, kuten asiaan kuuluu.
On ollut Ilkalta kyllä varsin vinkeä ajatus laittaa mummot agenteiksi ja se toimi tosi hyvin! On tosi herkullista tehdä villasukan hajuisista, mummomaisista asioista suorastaan scifimäisiä agenttikamoja. Mäkin niin tahdon tekarit ja rollaattorin!
Oli myös mukava, että tällä kertaa lapsien pelaamista, laneihin osallistumista (lanit=lähiverkkotapahtuma, googletin) tuettiin kirjan aikuisten toimesta, eikä aina tuoda negatiivisen kautta esille.
Kenelle: paljon lukevalle ala-asteikäisille, joka tykkää rempseästä menosta, mutta ei välttämättä kuitenkaan halua lukea mitään liian jännää.
Related Posts
Post a Comment
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.