Nadja Sumanen: Satsunabuna
Kevyt kirja-arvostelu: herkullisen erilainen seikkailusatukirja.
Rakastin Nadja Sumasen lasten/nuortenkirjaa ”Outo lintu ystäväksi”, joten tartuin innolla ja ihmetyksellä hänen uusimpaan lastenkirjaan Satsunabuna. Pelkkä nimi ihmetytti, Nora Surojegin kuvittamasta kannesta puhumattakaan, jossa tönöttää jokin outo otus!
Jos on lukenut Outo lintu ystäväksi (suosittelen! luettiin se 9v likan kanssa yhdessä ja oli mielestäni aivan upea) huomaa tässä tuttua kirjoitustyyliä ja rytmiä, sekä myös Satsunabuna kertoo lopulta paljon uuteen, erilaiseen ystävään tutustumisesta. Noh, siihen ne yhtäläisyyden jäävätkin. Satsunabuna on nimensä veroisesti ihan omituinen kirja, jossa omituinen otus lähtee taistoon omituista pahista vastaan. Mukaansa Satsunabuna nappaa vähän tavallisemman lapsen, joka kuitenkin kutsuu itseään Aladobiksi ja josta kuoriutuukin melkoinen seikkailija.
Satsunabunan, tämän omituisen otuksen, omituisia repliikkejä on todella herkullista lukea ääneen, ja kirja toimiikin mielestäni erityisen hyvin ääneen luettuna iltasatuna. Jebudi-hebudi! Ja varoituksena, se voi jäädä myös päälle. Kirjan lopetettua vähintäänkin päässä soi yhä korvamatona: ”Zuida tuida, osaat sä uida, pysyt sä pinnalla?”
Kirja on kaikkiaan aika kevyt, hassu, seikkailu viemäristössä, joka ei ole turhan pelottava. Värikäs kuvitus tuo kivaa lisää kirjaan ja kuvitusta ehdottomasti olisi saanut olla enemmänkin! Kirja on kokonaisuutena herkullisen erilainen seikkailusatukirja.