Koira nimeltään Kissa (osa 1.)

Entä jos itsenäisyys merkitsee yksinäisyyttä ja yksinäisyys surua? Entä jos oikeasta ystävästä tulee kodittomalle koti ja osattomalle osa, elämälle tarkoitus ja suunta?

Koira nimeltään kissa kertoo orvosta ja sekarotuisesta koirarukasta, joka sai äidiltään elämänohjeen, että keneenkään ei pidä luottaa. Ja läksiäislahjaksi nimen Kissa. Koska kissat ovat itsenäisiä. Ja itsenäiset pärjäävät maailmassa.

Tomi Kontion pakahduttavan kaunis tarina ja Elina Warstan yhtä aikaa lempeä ja pehmeän humoristinen kuvamaailma rakentavat sellaisen merkitysten vuoropuhelun, että tätä kirjaa ei voi lukea lumoutumatta. Eikä oppimatta kosolti ystävyyden merkityksestä ja erilaisuuden hyväksymisestä.

Kirja on suunnattu 3-9-vuotiaille, mutta Kontion kekseliäs kieli luo tekstiin tasoja, joista isommatkin lapset ja myös aikuiset nauttivat.

Mutta halusiko koira nimeltä Kissa olla itsenäinen? Hän lähti pohjoisesta etelään ja päätyi kaupunkiin nimeltä Helsinki. Hän kohtasi toisia koiria, puhdasrotuisia ja ylväitä. Ystävää hän ei kohdannut. Mutta eräänä aamuna hän löysi aaltopahvien alta takkupartaisen miehen. Mies ilmoitti nimekseen Näätä.